Huhhei päivä numero kaksi on takana. Ja siispä myös tän päivän virallinen treeni. Kerrataanpa pikkasen tämän päivän treeniä. Joka tehtiin tänään ihan kunnon häiriön alla.


Miun kohta 1-vee pikku paimennin. Carting-renkaan kanssa.

Paikkamakuu: 2 minuuttia jälleen paikallaan. Isla taas pyydysteli öttiäisiä, haisteli ja maisteli heinän kortta, seurasi katsojia ja 5-vuotiasta pyöräilijää, joka härräsi ja pärräsi Islan vierestä useaan kertaan. Kerran se meinasi ajaa Islaa päin, ja Isla nousi, otti kaksi askelta eteenpäin ja kävi takaisin maahan. Miuta huvitti, kun en ehtinyt edes ajatella mitään, kun Isla oli jo takaisin maassa, ja katto miuta, että teinkö oikein. :D Olin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sitten kun menin koiran luo ja olin pyytämässä sivulle, neiti alkoi ennakoida. Täähän oli meidän ongelma jossakin vaiheessa tässä liikkeessä, mutta olin jo unohtanut koko ongelman, kun sitä ei ole tapahtunutkaan viime aikoina ollenkaan. HUOH. Kokonaisuudessaan oikein hyvä!!
Seuraaminen: Ei juma! Tää on kyllä niin tahmee. Vaikka kuinka mie koitan olla ilonen ja kaikkee, mutta ei. Noh, tää on mei tai pitäs kai sanoo et miun ongelma. Prrr... (MINNAAAAAAA AUTA!)
Maahanmeno seuruusta: JEE. Tää on todella jees. Ollu ainaki tänään ja eilen. (: Tuntuu hyvälle, Islan kontakti seuruussakin jotenkin paranee heti kun tulee joku muu tehtävä siihen, kuin pelkkä käännös suuntaan tai toiseen.
Luoksetulo: Tähä ei voi muuta todeta kun, IHANA ISLA. ♥ Tein viel jätti pitkällä matkalla, niin että auto jäi meidän väliin, ettei neiti ees nähny miuta koko aikaa. Tuli vasta, kun mie pyysin. BRAVO.
Seisominen seuruusta: Jälleen ekana kokeili maahanmenoa. Mutta löytyi se pyydetty asia seuraavasta toistosta. Jes, tosi napakasti Isla pysähtyi, ja pysyi siinä. Oon lähes ylpeä tuosta opitusta jutusta, kuinka nopeesti Isla sen hoksaskaan..Nyt kun Isla menee maahan, taidan loppupäivät ennen tuota meidän suurinta koitosta tähän mennessä tehdä pelkästään seisomaan jäämistä, kun kerran maahan meno on niinkin varma..


Mussukka mökkeilee.

Isla ja Aino.

Isla on nyt ollut ensimmäistä kertaa elämänsä aikana pitempään 'pienten' lasten (5v ja 7v) kanssa. Hienosti Isla menee niiden kanssa joo, mutta pienenpi lapsonen on pari kertaa Islaa ottanut hieman lapsimaisen nopeilla liikkeillä ja "syyttä suotta" karvoista ja ihosta kiinni, jolloin Isla on ollut kovin hämmentynyt. Välillä Isla napsasee lapsosta kohti. Huoh, jotenkin on herättänyt jotenki hieman huonoja fiiliksiä miussa. Toki enhän voi vaatia Islalta minkäänlaista käyttäytymistä, sillä eihän sillä ole mitään kokemusta lapsista. Harmittaa vaan, kun joudun seuraamaan tiukemmalla silmällä koiraa lasten seurassa. Tosin pari päivää tässä nyt seurattua huomaan, että Isla napsasee sellaisissa tilanteissa, kun mie oon lähellä. Esimerkiksi taas kun olin aamulla vielä sängyssä köllimässä ja lapsukainen tuli siihen viereen, Isla hyppäs sänkyyn ja naps, tosin se ei hyökännyt, eikä liikahtanut napsautti vain. Kyllä sai koira kyytiä, mutta INHOTTAA! :(


Meinas tuhota ton superloonipallon.

Isla rakastaa mökin läänejä, peltoja ja juoksutilaa. ♥

Melkoinen pallosankari. Miu vauva.

Oooo, kesän lapsi mä oon!

Tänään käytiin mökin omassa rannassa, joka tosin on kunnossapitoa vailla, joten vain Isla ja Aino pääsivät pulahtamaan lämpimän päivän jälkeen. Isla syöksyi suorastaan veteen kamalalla vauhdilla ja keppiä heittelin sille jonkun verran. Että se on vesipeto! Ootan sitä, koha uskallan itekki Suomen järviin uimaan, jolloin Isla pääsee mukaan. :D Jeah.


Kaheli ♥


Huomista odotellessa. :) Sitten taas treeniä ja jotai muutakin. :D